Spice up your life!

Eilen oli ehkä paras päivä ikinä. Päivä alkoi normaalisti, sain nukkua vähän pitempään kun oli perjantai. Tein päivän hommat (silitystä) ja sit lähettiin Camillen kanssa Liverpooliin. Tarkotus oli mennä hoitamaan vähän asioita ja sit katsastaa Olympiasoihdun matka läpi Liverpoolin. Sääkin oli mitä mainioin, aurinko paisto, mutta ei kuitenkaan ollu ku n+18 astetta. Juuri sopiva.

Sieltä se tulee...

No hoidettiin asiat ja mentiin kytikselle Philharmonicin konserttisalin eteenn. Tää paikka osottautui oikeen hyväks paikaks, koska päästiin ihan tien viereen katteleen. Siitä sit hetken päästä jolkottelikin sellanen setä soihdun kanssa. Aika nopeesti se meni ohi.

Ja sinne se menee!

Tän jälkeen siirryttiin vielä toiseen paikkaan katsomaan (siihen pommitetun kirkon eteen). Siinä olikin vähän enemmän porukkaa, mutta jotenkin säkällä päästiin seisomaan liikenteenjakajan reunalle. Ja kohta alkokin tulla soihtua edeltäviä poliiseja ja autoja. Ja sitten soihtu. Ja sitten syy miksi tämä päivä oli niin merkittävä. Soihdun perässä ajo bussi, jonka kyydissä oli muut soihdun kantajat (se vaihtuu aina tietyin välein) ja siellähän möllötti yksi lapsuuteni idoleista, Spice Girlseistä Mel C!!!! Hän oli siis yksi soihdun kantajista, Liverpoolista kun on lähtöisin. Tässä kohtaa 8-vuotias Iida sisälläni hyperventiloi ja varmaan pyörty. Ja ihan vähän panikoi myös tää 22-vuotias versiokin. Siis kuinka moni muu voi sanoa nähneensä lapsuutensa idolin noin läheltä? Eikä nyt takerruta siihen seikkaan, että tilanne oli ohi ehkä sekunnissa, kyllä sekin lasketaan. Aamulla aattelin että tän päivän suurin "muistan tämän vielä mummonakin"-hetki olis se soihtu, mutta ei todellakaan. Jotain vielä parempaa! Voin kertoo että oon oikeesti niin kikseissä tästä, että ette tajuukkaan.

Ai niin, se asia mikä käytiin hoitamassa ennen soihtua. Kävin varaamassa tatska-ajan. Ens viikon lauantaille. Oisin saanu jo aikasemmanki, mut oon siellä Lontoossa. Nyt tulee sellanen pieni tekstinpätkä tohon käsivarteen kyynärtaipeen yläpuolelle. Näätte sit mitä siinä lukee. Toivottavasti iskä ei oo liian kovin vihanen, tuhon tiellähän tässä jo ollaan. Eikai yksi lisää muuta lopputulosta mihinkään? Ja oletan että mulla on vielä koti odottamassa tämänkin jälkeen.

Tällästä tänään. Mitäs sinne kuuluu? Taitaa olla ylppärijuhlat menossa aika monessa paikassa?

God Save the Queen

Täällä sataa. Näyttää ihan syksyltä. Johan tässä olikin pari viikkoa hellettä ja aurinkoa, että pitikin jo palata todellisuuteen. No ei anneta sen haitata, mulla on teetä ja porkkanakakkua, mikäs sen parempaa.

Viikonloppuna oli iha superhelteet, sellasta +27 nyt ainakin. Kävin lauantaina Liverpoolissa vähän ostoksilla ja siellä oli kyllä tukahduttavaa. Kun ei siellä rakennuksien keskellä edes ilma liiku. Täällä sentään vähän tuulee mereltä. Lähdin ostamaan t-paitoja/toppeja jossain muussa värissä ku sinisenä. Tulin kotiin yhden tummansinisen hameen kanssa. Surullinen saldo sanoisin.

Converset kävi biitsillä.

Sunnuntain sportteilut jatkuu, eli käytiin taas pyöräilemässä. Tällä kertaa otettiin vähän evästä matkaan ja lähettiin polkeen ajatuksena mennä Nestoniin asti. Toi pyörätie/lenkkipolku/mikäonkaan Wirral way loppuu sinne Nestoniin ja täältä sinne on kai joku 15km. Siellä oli joku hyväntekeväisyys kävely häppeninki menossa samaan aikaan eli ihmisiä oli tosi paljon liikkeellä. Järjestäjänä oli paikallinen rotary-club ja niillä oli juomatarjoilu siinä puolessa välissä. Juttelin siinä yhen sedän kanssa että mistä oikeen on kyse, ja kerroin että mun äiti tekee tälläsii juttui kans Suomessa. Setä tietty innostu, että ai olet Suomesta vai? No oletko hyvä rallikuski? Kerroin että oon tietty tosi hyvä kuski (niinku kaikki suomalaiset!), mutta rallia en aja. Hetki siinä höpöteltiin ja sit jatkettiin matkaa. Ihan Nestoniin asti ei päästy, ku mun naama alko ilmottaa että aurinkoa on nyt saatu tarpeeks. Olin siis varustautunu perus spf30 aurinkorasvalla ja lisännykkin sitä tauolla. Kotiin päästyä muistutin lähinnä rapua. Onneks se kuitenkin laskeutu sen verran että lopulta mikään paikka ei enää seuraavana päivänä punottanu. Niin siinä usein käy. Pyöräiltiin siis yhteensä n 23km! Aikamoinen suoritus vaikka itse sanonkin. Satula oli vähän kova ja tanko jotenkin huonossa asenossa, mutta jos sitä vähän huoltais niin jaksais varmasti paremmin. Terveisin nim.merkki Istuminen sattuu vieläkin.

Sain lastenvahtikeikalta palkaksi Skotlantilaisen vitosen. Se on siis ihan normaalia rahaa, näyttää vaan vähän erilaiselta ku perus punnat.

Tiistaina käytiin vesijumppaamassa pitkästä aikaa. Siellä ne samat ihanat mummelit oli vieläkin, yhtä innokkaina kuin ennenkin. Toi vesijumppa on yks asia mitä tuun kaipaamaan niin paljon, siellä on vaan niin kiva käydä. En tiiä oisko ilmapiiri ihan samanlainen suomalaisessa uimahallissa. Uimisen jälkeen istuttiin hetki meijän takapihalla, siis ehkä 30-45min. Ja mä poltin käsivarteni. Kun en laittanu sitä aurinkorasvaa. Sen siitä saa ja tyhmästä päästä kärsii koko ihminen ja muita kansan viisauksia.

Täällä juhlitaan ens sunnuntaina Diamond Jubileetä eli kuningatar on ollu vallassa 60 vuotta. Juhlat alkaa siis sunnuntaina ja jatkuu tiistaihin asti. Maanantai ja tiistai on bank holidaytä eli kaikki on vapaalla. Meillä on tosin myös half term loma ens viikolla eli oltais joka tapauksessa vapaalla. Viime aikoina joka tuutista on tullu vaan union jackia ja kuningatarta. Kaikki kaupat, siis _ihan_kaikki_ kaupat on koristellu tilansa union jack lipuilla tai väreillä. Jopa muutamat koditkin on koristeltu, kuten meidän naapuri. Mä pääsen nauttimaan juhlista täällä ja sit vielä vähän Lontoossakin, jonne matkaan tiistaina. Lähen viettämään kesälomaani Lontooseen ja hengaileen vähän Ainon kaa. Mulla on oikeen hotellikin varattuna, siis oikea hotelli eikä mikään hostelli tai easyhotel. Valkoset lakanat, oma vessa ja ilmainen aamiainen, mmm.. Toivottavasti säät sallis niin vois vaan käppäillä ympäriinsä. Ja ehkä sateen sattuessa vois käydä Victoria&Albert museossa kattelemassa iltapuku näyttelyä. Ei mitään sen tarkempia suunnitelmia oo vielä, siellä on käyty jo niin monesti että pakolliset nähtävyydet on jo nähty.

Mitäs sit vielä.. Unissakävely on palannut. Viime yönä olin ihan vakuuttunu että mun sängyssä on jotain, en muista mitä se oli. Mutta piti nousta ylös ja laittaa oikeen valot päälle että voi tutkia mitä peiton alta löytyykään. No ei tietenkään mitään, untahan se vaan oli. Jossain vaiheessa etsintää havahduin ja totesin että taidan nähdä unta. Tälläset jutut on inhottavia, koska sit aamulla on tosi väsyny ja tuntuu ettei oo nukkunu ollenkaan. Onneks näin ei käy ihan joka yö.

Erikan koulu.

Tähän loppuun vois ehkä nyt vihdoin tehä suuren paljastuksen. Mulla on nimittäin uutisia joita ei oo voinu vielä kertoo julkisesti, koska Erikalle ei voitu kertoa vielä. Mutta nyt kaikki tietää, niin voin kertoa täälläkin. Meille tulee vauva! Eli siis Jo on raskaana ja Erikasta tulee isosisko. Täällä päässä on oltu aikas täpinöissään asiasta. Koska Jolla on jo vähän ikää (okei nyt tää kuulostaa siltä että se on joku mummo jo.. 42 vaan.), niin riskit oli aika suuret ja sen takia piti odottaa ennenku kerrottiin Erikalla. Testien mukaan kaikki on nyt kuitenkin hyvin ja parin viikon päästä selviää sukupuolikin. Selvisi siis syy miksi Jo on ollu niin väsyny ja himoinnu yhtäkkiä salt&vinegar sipsejä ja punajuuria. Ja mä pääsen neulomaan jotain söpöä vauvalle! Jee!

Ps. Paluu lento Suomeen on varattu, mä tuun takas 14.7! Seittemän viikkoa enää!

On ikävä jopoa

Tänään on ollut historiallisen aktiivinen sunnuntai. Mahtoiko johtua krapulan puutteesta vai auringon paisteesta, mutta Sabi sai houkuteltua mut pyöräretkelle! Otettiin siis pyörät alle ja lähettiin polkeen tota Wirral waytä. Eikä oltu ainoot, oli meinaan vaikka minkälaista menijää koirista mummoihin. Pyöräiltiin sellaset vajaa 5km ja päädyttiin sellaselle taukopaikalle. Siellä mätettiin sit jätskit jottei liian terveelliseks pääsis menee. Mä valitsin jätskini värin perusteella. Sininen ja makuna bubblegum. Oli aikas hyvää. Katteltiin hetki siinä maisemia, mutta tuuli niin kovaa (ylläri pylläri), että lähettiin sit ajeleen kotiin. Oli kiva reissu ja mennään varmasti uudestaankin.

Kotiin päästyä kattelinki sit peliä, josta en sano mitään muuta ku että voi pojat, pojat. Mulla ei oo mun kannustuspaitaa täällä (koska en löytäny sitä Suomesta... On näköjään pakattu hyvin muuton yhteydessä) ja oonkin varma että tää meidän alamäki johtuu siitä. Viime vuonna aina ku oli paita päällä niin me voitettiin. No kyllä se tästä vielä, kyllä mä uskon vielä meijän poikiin! Yksi harmitus on myös se että en oo vielä löytäny lähetystä joka ois synkassa maikkarin kisaradion kanssa. Mikä tarkoittaa siis sitä, että katon venäläistä lähetystä ja suomalainen selostus tulee perässä. Kun ei se youtubekaan pelitä...

PS. Mä niin toivoisin että mulla ois mun rakas joponi täällä. Pari kk vielä ja sit pääsen taas huristeleen mun oranssilla vanhuksella!

Congratulations. You did it again—your item is listed for sale.

Ebayssä on tänä viikonloppuna no insert fee eli ei tarvii maksaa ku laittaa tavaraa myyntiin! Jei! Naputtelin muutaman jutun myyntiin, nyt saan taas jännätä miten käy. Tähän mennessä kokemukset on kuitenkin pelkästään positiivisia.

Täältä päin ei noin muuten oo paljo kurjuutta kummempaa raportoitavaa. Viime torstaina Erikalla oli vapaa koulusta, koska täällä oli joku äänestyspäivä (kunnallisvaalit tms.). Mentiin sen kunniaks sitten leffaan. Matkattiin junalla Birkenheadiin ja katottiin Pirates. Se oli sellanen Wallace &Gromit-tyylinen animaatio, siis sellanen muovailuvaha ukoilla tehty. Oli ihan hyvä, mutta ei kummankaan mielestä mikään tajuntaa räjäyttävä. Viihdyttiin kuitenkin, osittain ehkä eväiden takia. Meillä oli makeita poppareita (lämpenin näille aika hitaasti, mut oli ne lopulta ihan hyvii), sipsejä, suklaata ja juomista. Olin varma että Erika vajoo johonkin sokerikoomaan ja joudun kantaan sen kotiin. Onneksi näin ei käyny. Sen kengät kyllä hiersi siihen malliin että melkein jouduin kantohommiin. Kotona pelattiin vielä wiillä tanssipeliä, kunnes taas voitin liian monta kertaa ja Erika ei halunnu enää pelata.

Isovanhemmat oli myös kylässä pari päivää. Ne on aina niin lepposia. Mutta mitään muuta erikoista ei ookkaan sit tapahtunu. Paitsi tänään purjehduskisat. Ne siis ajelehtii jollain välineillä tossa marina lakella ja tänne asti kuuluu selostus kovaäänisistä ja sellanen maailman ärsyttävin torvi. Aamulla heräsin siihen ja luulin että se on auton varashälytin. Ulos lähtiessä tajusin sitten mistä on kyse. Ja tämä ihanuus oli vielä käynnissä kun palasin kotiin Liverpoolista.

Pakko laittaa vielä kuva t-paidasta jonka ostin Liverpoolista. Topshopista ja eikö oo cool? Tää on jo toinen viiksipaita jonka omistan, mulla on viiksi-fiksaatio.

Alberts Dockista löyty ruotsalainen paatti, jolle syljettiin Iwetan kanssa. Vähän jääkiekkohulluutta ilmassa...

Karhunpoika sairastaa

Sairaskertomukset palaavat! Se alkoi pienenä kurkkukipuna ja yskänä keskiviikkona. Paheni pikku hiljaa ja räjähti käsiin lauantai yönä. Oltiin vähän juhlimassa ja yskin koko illan kuin mikäkin ruttotautinen ja kotiin lähtiessä ääni oli vähän maassa. Ja siis tässä vaiheessa oltiin jo way pass sellasesta kivasta viskibasso-äänestä. Sunnuntaina ei sitten kuulunutkaan enää pihaustakaan, maanataina sain sentään jo kuiskattua. Tähän päälle vielä sellanen yleinen paha olo vilunväristyksineen niin avot! Oon valmis ryömimään koloon ja kuolemaan.

Tänään pääsin lääkäriin asti. Aamulla soittelin pitkän tovin, mutta kukaan ei vastaa. No menin sitten ihan paikan päälle korisemaan että jos saisin lääkäri aikaa. Yllättäen tämä ei onnistunutkaan ihan helposti, olenhan epäilyttävä ulkomaalainen. Tosin se täti ei eka ees tajunnu etten oo paikallinen. Anygays, sain ajan ja köyhdyin £25 (jotka saan kai kynittyä kelalta ainakin osittain takaisin?).

Lääkäri oli vähän myöhässä, mutta muuten mukava. Ymmärsin kaiken mitä se höpisi (kiitos Teho-osasto ja Greyn Anatomia!!) ja diagnoosi ei onneks ollu keuhkoputkentulehdus niinku olin pelänny. Ihan vaan viirus. Lepoa, nesteitä ja paracetamolia. Ehkä tämä tästä vielä voitetaan ennen perjantain lentoa. Fingers crossed!

Ps. Kuljen tästä eteenpäin nimellä Iida Viheka. Tavasin nimeni kerran ja kirjoitin sen itse paperille kerran, siitäkin huolimatta täti ei osannut kirjoittaa sitä oikein. Lausunta oli myös enemmän tai vähemmän jännittävä.

Comeback Kid

Olisko tää nyt sit comeback? Neljä viikkoa on kai ehtiny kohta vierähtää siitä kun viimeks kirjottelin tänne. Jotenkin on tuo elämä mennyt blogin edelle. Kai se on ihan hyvä juttu.

Tässä välissä oon siis ehtiny viettää pari viikkoa Suomessa, tehdä pari luokanopen sijaisuutta, muonittaa massoja, nähä kavereita, liittyä "four-eyes"-kerhoon, hyvästellä kaksi kaveria ja juhlinut. Ja ehkä vähän viettänyt sitä normaalia arkeakin. Jos alkaisin kaiken purkaa tekstiksi, menis ikä ja terveys, joten laitan vaan vähän kuvia ja jotain pientä.

Viikko ennen Suomeen lähtöä vietettiin siis Vittorian läksiäisiä Il Forno-ravintolassa. Pitsa oli törkeen hyvää ja mojito ehkä parasta mitä oon maistanu. Tytöt vähän villiinty ja veti viini shotit jossain vaiheessa iltaa. Suomalaisittain siis lasi tyhjäks ykkösellä. Illalta on myös jotain epäilyttävää videomateriaalia (laulettiin Jar of Heartsia ja tavattiin ihana katusoittaja), mutta niitä ei julkasta.

No Suomessa aika menikin aika pitkälti syödessä, niinkuin vähän ennustinkin. Miten hyvältä kaikki taas maistukaan. Yks sunnuntai meni brunsseilessa hyvässä seurassa. Meillä oli treffit Vaasanaukiolla eli tuttavallisemmin piritorilla ja siinä odotellessa nähtiinkin muutama spurgu/nisti ja poliisit jotka kävi häätämässä ne pois. Perussetti siis. Tasapainotin tätä food festiä käymällä kerran sauvakävelyllä Ainon kanssa. Kävin siis sijaistamassa kahtena päivänä vanhalla ala-asteellani (en vieläkään tiedä miten se rehtori tiesi että oon ollu siellä joskus, olin kuitenkin vaan kaks ekaa vuotta eikä ollu ees sama rehtori!). Ja aloin vakavasti kyseenalaistaa ammattihaaveeni. Kunnioitukseni kaikille opettajille (erityisesti sen eka luokan opelle joka oli sillon kipeenä, i feel your pain!).

Crazy biker-girl

Yksi Suomi-loman koitoksista oli hammaslääkärissä käynti. Edellisestä kerrasta oli ehtiny kulua muutama vuosi ja olinkin vähän paniikissa hampuloitteni puolesta. Siksi oliki yllätys kun hammaslääkäri kommentoi pienen tarkastelun jälkeen "Sulla on kyllä tosi siistin näköset hampaat, kyllä näistä huomaa että on pidetty hyvää huolta!". Asioita joitan en ole ennen kuullut minulle sanottavan, nim.merk. paikkaa toisen päällä-Iida. Sanomattakin selvää että hymyilin aika leveesti tän jälkeen. Kunnes menin näöntarkastukseen. Oon täällä Englannissa ollessani huomannu, että mun näkö on huonontunu aika paljon. En nää telkkarin ohjelmatietoja, tienviittoja yms. Mitään musertavaa tulosta ei niistäkään testeistä tullu, mutta sen verran miinusta oli että lasit napsahti. Call me four-eyes from now on.

Kotiin lähtiessä lentokentällä bongattiin (okei iskä näki sen eka) telkkari-poliisi! Vantaan poliiseista se toinen jolla ei oo koiraa. Siinä niitä poliiseja istu rivissä kahvilla vaikka kuinka monta. Oli muuten mun eka julkkisbongaus lentokentällä tän vuoden aikana.

The Giant Uncle

Täällä päin palloa on kohdattu taas sään vaihteluita (kuka luuli etten mainitsis tätä ollenkaan? fools..). April showersit ovat alkaneet, mikä tarkottaa sitä että sataa koko ajan. Koko ajan as in 24/7. No tässä jokunen aurinkoinenkin hetki ollu, mutta paljon vettä. Ja jossain päin tätä maata on ollu niin kuivaa, että  on jopa jouduttu alottaan jonku tason veden säännöstely. Nyt kuitenkin uutisoitiin, että kahden päivän aikana saadaa useilla alueilla kuukauden sademäärää vastaava määrä vettä. Eli siitä kesäsäästä ja biitsielämästä päästiin kylmään, koleaan ja raesateisiin.

Se olikin Simpsoneista!

Viikonloppuna hyvästeltiin siis Senni joka lähti Seinäjoelle jatkamaan lukuurakkaansa. Käytiin syömässä kantisintialaisessa (meijän pitäis jo saada alee..) ja tavattiin uusi au pair. Sabina on Puolasta ja arvatkaa mitä? Sabinan host-äiti osti just meijän naapuri asunnon ja ne muuttaa siihen ens kuussa! Meistä tulee seinänaapureita!! Sabi vaikutti tosi mukavalta, joten odotan tätä innolla.

Lauantaina käytiin Liverpoolissa tsekkaamassa vähän kulttuuria. Ranskasta oli saapunu tällänen katuteatteri tms. ryhmä jotka esitti Sea Odyssey-nimisen performanssin. Niillä oli kaksi jättiläisnukkea, the Giant Uncle ja Little Girl Giant. Taustalla oli hieno tarina Titanicista, mutta en nyt ala sitä tähän toistamaan. Jättiläiset siis liikku Liverpoolin kaduilla ja kansa oli kattomassa. Oli aika vaikuttavan näkösiä. Camille halus kovasti huutaa niille Viva la France, mutta tais mennä pupu pöksyyn.

Iida salakuvaa Burger Kingissä 3.30 osa yksi

...jaaa osa kaksi! Eikä nää ollu ees pahimmat tapaukset jotka vaappu ovesta sisään!

Illalla lähdettiin vielä Alma de Cubaan sheikkaamaan. Siellä oli sellasia keski-ikäsiä ruotsalaisia bisnesmiehiä. En tietenkään paljastanu suomalaisuuttani, vaan hihitellen kuuntelin ku ne kommentoi mm. naisten pukeutumista ja sambatanssijan timmiä kroppaa. Yöbussi oli joskus neljän jälkeen West Kirbyssä ja suunnilleen juoksin kotiin ku muistin että illalliselta jäi kiinalaista yli. Oli niin nälkä.

Näin Erika petaa sänkynsä joka aamu.

Sellasta täällä tällä kertaa. Koitan olla pitämättä taas kuukauden taukoa ennen seuraavaa tekstiä, promise! Näihin kuviin ja tunnelmiin!

Hiekkaa varpuleissa

Hellurei! Viikonloppuna oli taas vaihteeks vähän elämää mistä voi täällä kertoilla. Tällä viikolla on säät helliny, meillä on viikossa tullu melkeen kesä! Ainakin suomalaiselle se +20 on jo kesä. Ja se että voi rannalla kävellä paljain varpain. Sanoin tän jo facebookissa, mutta toistetaan vielä täällä: Hukkukaa lumikasoihinne!! Tosin ei kauheesti kantsis lällätellä, sillä itsekin olen sinne talven ihmemaahan saapumassa perjantaina. Lupaan yrittää tuoda mukanani tän auringon.

Äitinsä tytär, eikö? pelottavaa.. 

Perjantaina sain kutsun yökylään Noemin luo. Matkattiin siis Birkenheadiin Sennin kanssa ja hetki palloiltiin ostarilla etsien Asdaa. Lopulta se olikin ihan siinä kulman takana, onneks ei kysytty neuvoo... Ruokaostosten lisäks ostin uikkarit. Vesijumppaa varten kaipasin jotain vähän "tukevampaa" kun bikiineillä se meno oli välillä vähän hataraa. Löysin kivan mustan uikkarin valkosilla pilkuilla ja sen kanssa olen nyt valmis valloittamaan altaan. Piti muuten ottaa aika iso koko, nimittäin uk16/eur44!! Jostain syystä se oli pienin koko jonka sain vedettyä lantiosta ylöspäin. En tiiä mille lapsille ne on kaavotettu, mutta ei kukaan aikuinen niihin voi mahtua!! Ei mulla nyt loppujen lopuks niin iso ahteri ole!

Nää on mun hiekka-varpulaiset!

Noemilla tehtiin sit ruokaa ja juoruttiin niin pitkään että meinasin nukahtaa pöytään. Syytän allergialääkkeitä, enkä suinkaan sitä että olisin vanha.. Allergialääkkeet muuten ei sovi ollenkaan mulle, nukahtelen niitten takia kokoajan. Esim. Erikan pianotunnilla (miten siinä melussa voi edes nukkua?), kesken Angry Birdsin pelaamisen ja tietty klassinen telkkarin eteen nukahtaminen. Jo on ollu kans tosi väsyny tän viikon ja ollaanki kaikki menty nukkumaan tyyliin kasilta...

Lauantaina oli niin nätti ilma, että päätettiin lähteä vihdoin käymään New Brightonissa. Se on West Kirbyn tyylinen rantakaupunki/kylä. Joku setä joskus aikoja sitten halusi rakentaa siitä Brightonin tapaisen lomakohteen (hence the name New Brighton..) ja kyllä se kiva paikka olikin. Tuntu että koko Wirral ja pari muutakin oli tullu sinne. Se onkin kovin brittiläistä, että heti ku säät on hyvät niin sortsit ja t-paidat vaan esiin ja rannalle. Haettiin vähän kaupasta salaattia ja syötiin ulkona (mä pelkäsin niitä lokkeja koko ajan). Ja sit käveltiin rannalla ja Marine Laken ympäri. Täytyy sanoa, että meidän tekojärvi on paljon isompi ja hienompi. Meillä ei kuitenkaan oo sellasta linnotusta mitä New Brightonissa oli. Se on kuulemma ollu suuressa osassa Liverpoolin sataman puolustuksessa Napoleonista maailmansotiin. Että näin.

Illalla käytiin syömässä italialaista, mutta siitä seuraavalla kerralla! Vi ses!